Mietteitä tulevasta synnytyksestä ja kivunlievityksestä

Tänään on rv 34+6 (eli raskauden 244. päivä) ja enää noin 5 viikkoa laskettuun aikaan. Mielessäni on lähiaikoina pyörinyt tuleva synnytys ja erilaiset kivunlievitysmenetelmät. On jotenkin outo ja jännittynyt fiilis, sillä edessä häämöttää tuntematon. Toissa päivänä vau.fi-sovelluksenkin päivän tietoikussa puhuttiin epiduraalista, joka myös osittain sai mut miettimään taas tätä asiaa enemmän. Oon ladannut ton vau.fi-sovelluksen jo raskauden alussa ja siitä on kiva päivittäin seurata raskauden etenemistä. Toissa päivänä siis oli raskauden 242. päivä ja sovellus sanoi seuraavaa: katso viereinen kuva.

Hassua ajatella, että pikkunen on nyt jo reilu 2 kilonen ja pituuttakin on jo yli 40 cm. Alkaahan sillä varmaan pikku hiljaa olla jo vähän ahtaampaa siellä kohdussa, eikä pikkunen varmaan enää kohta kykene helposti kääntymään. Nyt näyttäisi siltä, että vaavi on raivotarjonnassa ja luultavasti edessä on alatiesynnytys. Joten alatiesynnytyksestä ja erilaisista kivunlievitystavoista olen tietoa imenyt itseeni. Esimerkiksi epiduraalipuudutuksesta olenkin jo netistä paljon tietoa lukenut ja perhevalmennuksen synnytyssairaalakäynnillä siitä myös jotain kerrottiin. Mua myös jännittää aika lailla tuleva, sillä synnytyshän on mulle ihan uus kokemus. Kerronkin hieman nyt mietteitäni liittyen synnytykseen.

Aion itse lähteä synnyttämään sillä aatteella, että epiduraalipuudutuksen otan, jos sellaisen tarvitsen ja muutenkaan en aio kieltäytyä muistakaan kivunlievitysmenetelmistä, jos tunnen niitä tarvitsevani. Mielestäni on ihan jokaisen oma asia, miten tahtoo synnyttää ja millaisia kivunlievitysmenetelmiä käyttää. Eikä se mielestäni yhtään vähennä synnytystä kokemuksena, jos päättää lääkkeellistä kivunlievitystä käyttää. Mielestäni on myös turha luoda itselleen kauheet paineet siitä, että pitäisi ilman lääkkeitä pärjätä. Tälleen ensisynnyttäjänä varsinkin, kun ei ole tietoa millaista kipu tulee olemaan ja kestääkö sen ilman apuja, niin mielestäni järkevintä on lähteä tähän uuteen kokemukseen avoimin mielin, ilman minkäänlaisia turhan tarkkaan tehtyjä suunnitelmia ja päätöksiä. Itse aion ainakin mennä tällä periaatteella ja katsoa tilanteen mukaan, mihin pystyn ja millaista kivunlievitystä tarvitsen.

Kuten jo mainitsin, synnytys jännittää mua jo aika lailla, mutta ei kuitenkaan ihan peloksi asti. Kyllä mä sen varmasti kestän, vaikka luulen kuitenkin sen olevan fyysisesti ja henkisesti rankoin kokemus, jonka olen ikinä kokenut. Toisaalta se on myös hienoin ja onnellisin hetki, koska saadaan meidän ensimmäinen lapsi saatettua maailmaan. Tunnekuohuilta ei varmasti vältytä ja luulenpa, että tunteet heittelevät helposti laidasta laitaan synnytyksen hetkellä. Itse synnytystä en jotenkin halua paljoa suunnitella etukäteen, sillä luulen, että paras vaihtoehto on mennä sen mukaan mikä parhaimmalta tuntuu ja kuunnella omaa kehoa siinä hetkessä. Yhden jutun kumminkin olen miettinyt, että haluaisin päästä synnytyssairaalan ammeeseen avautumisvaiheen alkuvaiheessa, sillä koen, että vesi on aina toiminut mulla rentoutumiskeinona. Kun nuorena kärsin kovista kuukautiskivuista, käytin vettä kipuihin apuna, esimerkiksi lämmin suihkuttelu mielestäni auttaa hyvin tämän tyylisiin kipuihin. Muutenkin ajattelin kokeilla sairaalassa kaikenlaisia kivunlievityskeinoja, jotta löydän sen mikä parhaiten helpottaa omaa oloa. Itseni tuntien luulen, että huonoin vaihtoehto on vaan kököttää paikallaan kivuissa, mutta sen näkee sitten. Synnytysasennostakaan en osaa yhtään sanoa mitään, pitää kokeilla mikä tuntuu parhaimmalta ja kuunnella kätilön ehdotuksia. Kätilöille synnyttämismenetelmät ovat kuitenkin tuttuja ja arkipäivää, niin aion luottaa heidän arvostelukykyynsä siinä määrin, että he kertovat sitten synnytyksen hetkellä, millaisia vaihtoehtoja on  ja voidaan sitten yhdessä miettiä mikä olisi hyvä vaihtoehto mun kohdalla. Ajattelin kuitenkin pysyä vahvana ja kuunnella kehoani, ja vaatia kaiken avun minkä tarvitsen. Tietenkin, sairaalan henkilökunta koittaa tehdä parhaansa joka tilanteessa, mutta heillä on varmasti muitakin synnyttäjiä samaan aikaan hoidettavana, joten eivät kokoajan voi mua huomioida, siksi ajattelen niin että, on hyvä vähän tehdä itsestään numeroa, että saa tarvittavan avun.

Vaikka mielestäni synnytystä ei kannata kauheasti suunnitella, on mielestäni hyvä silti ottaa selvää siitä millaisia asioita synnytyksessä on otettava huomioon; millaisia kivunlievitysmenetelmiä, synnytyksen vaiheita, synnytysasentoja, riskejä ja niin edelleen on. Itse olen jonkin verran asiasta lukenut ja tunnen nyt tietäväni aika hyvin millaisia mahdollisuuksia synnytyksessä on ja mitä voin vaatia/pyytää. Olen lueskellut myös oman synnytyssairaalan nettisivuilta tietoa sen synnytysosastosta ja sen käytännöistä sekä vuodeosastosta. Meidän synnytyssairaalana on siis Päijät-Hämeen keskussairaala. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän nettisivuilla on kattavasti tietoa synnytysosastosta ja sen käytännöistä, kuten myös synnyttäjien vuodeosastosta. Noilta sivuilta löydät paljon tietoa, joka ainakin avasi mulle hieman lisää PHKS:n  omia käytäntöjä ja tämä tietoisuus lisäsi myös turvallisuuden tunnetta.

No nyt sitten vaan odotellaan tulevaa ja sairaalakassinkin aion kohta jo pakata, ehkäpä ensi viikolla viimeisen lääkärikäynnin jälkeen. Siitä teen sitten oman postauksen, niin kuin jo aikaisemmin lupailin. Toivon mukaan olisin kotona, kun supistuksen alkavat, niin voisin sitten koittaa supistuskipuja lievittää miettimilläni tavoilla; lämmin suihku, vehnätyyny, jumppapallo, hieronta, parasetamol jne. Jos en ole kotona synnytyksen käynnistyttyessä, niin aion sinne heti suunnata tietenkin tai sitten sairaalaan, jos tilanne vaatii. Tuskinpa sitä kuitenkaan sairaalaan vielä aluksi mennään, jos ei mitään hälyttävää tule. Synnytyssairaalasta sanoivat, että sairaalaan tulisi saapua vasta, kun supistuksia on 5 minuutin välein ja väli on pysynyt samana jo tunteja.

Ja eihän synnytystapakaan ole vielä aivan varma, siihen saadaan varmasti ensi tiistaina selvyyttä lääkäriltä. Sektiosta en ole kauheasti lukenut, enkä ehkä luekkaan, jos ei lääkäri siihen suuntaan väläyttele valoja. Hätäsektiohan on tietty mahdollinen, jos synnytyksessä tulee jokin komplikaatio, mutta siinä tapauksessa aion luottaa siihen, että sairaalan henkilökunta tietää mitä tekee ja toimia sen mukaan. Toivon mukaan alatiesynnytys olisi kuitenkin edessä, Tällaisia mietteitä synnytys mussa herättää ja saa nähä, millaista se on sitten oikeasti.

rv 34+6

Jos sulla on vinkkejä synnytykseen valmistautumiseen, niin kuulen niitä mielelläni. Ja synnytyskertomuksetkin on tervetulleita, mutta ei kiitos mitään kauhuskenaarioita, jotta uskallan edes synnyttämään lähteä ;D

Pesänrakennusvietti ja vauvantarvikkeet

Mulla on ollut keskiraskaudesta asti kauhea pesänrakennusinto päällä. Me ollaan R:n kanssa siivottu ja järkkäilty kotia aika lailla. Tossa pari kuukautta taaksepäin käytiin häkkivarastokin läpi ja heitettiin pois kaikki tarpeeton, ja osa vietiin kierrätykseen. Tyhjennyksen jälkeen vietiin uutta tavaraa häkkivarastoon säilöön, että saatiin vähän raivattua tilaan vauvantarvikkeille tänne meidän pikku kaksioon. Siis meillähän on neliötä tässä vaan karvanverran alle 50, että nopeastihan tässä nelisteen asustellessa loppuu tila kesken. Onneksi sopu sijaa antaa! Ollaan kyllä suunniteltu muuttoa isompaan asuntoon, kun vaan ekaksi saadaan lapsonen maailmaan. Vuokralla me siis asustellaan, joten asunnosta eroon pääseminenkään ei ole kauhean vaikeaa ja luultavasti seuraavakin asunto on vielä vuokra-asunto. Meillä on kyllä haaveissa oma asunto, vaikka sellainen joku kiva 3-4 huoneinen rivitaloasunto omalla pikku pihalla, jossa koiramme Lalli voisi sitten mukavasti vanhuuspäiviänsä viettää ja tietty me myös :P Nämä haaveet saavat nyt kuitenkin vielä oottaa, koska edessä on äitiysloma jne. enkä usko, että mikään pankki tässä tilanteessa meille lainaa myöntäisi ja me ei vielä edes tiedetä mihin paikkakunnalle sitten loppuen lopuksi halutaan asettua. Nyt alkuunsa tämä pikku kaksio saa riittää meille, mutta olisi kyllä kiva aika pian päästä vähän isompaan asuntoon, esimerkiksi saada yksi huone lisää ja erillinen keittiö olisi kans kiva.

Vauvanvaatteet ja säilytystila:

Oon nyt raivannut meidän kaappeihin tilaa vauvanvaatteille ja -tarvikkeille. Makkarista tyhjensin erään pikku lipaston kokonaan vauvanvaatteita varten ja "kirjahyllystä" raivasin tyhjäksi alaosan vauvan muita tarvikkeita varten. Eteisen kaappiin raivasin tilaa muutaman hyllyn verran vauvan ulkovaatteille ja osan haalareista laitoin henkareilla roikkumaan vaatetankoon. Vaatteita on siis tullut hankittua tulevalle pikkuselle jo aika paljon; osa on ostettu kirppareilta ja kaupoista sekä paljon vaatteita on myös saatu lahjaksi jo nyt, esimerkiksi baby showereiden yhteydessä. Ja tietenkin äitiyspakkauksessa tuli myös paljon kivoja ja käytännöllisiä vauvanvaatteita.

Nukkuminen: 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin meillä on pinnasänky vielä hankkimatta, mutta aiotaan se vielä mahdollisesti hankkia ennen Pikku Pampersin syntymää. Mun vanhemmat eli tulevat isovanhemmat ovat halunneet pinnasängyn ostaa, meille ja tulevalle pienokaiselle lahjaksi, joten yhdessä varmaan lähiaikoina lähetään sitä oikeaa kauposta etsimään. Ja tietty meidän pitää pinnasänkyyn patjakin hankkia ja varmaan semmoinen reunapehmuste myös. Vauva saa aluksi nukkua äitiyspakkauksen vuodelaatikossa ja siihen laitan äidiltäni saadun reunapeitteen, joka itse asiassa on minun ja sisarustenikin ensivuodetta silloin aikanaan koristanut. Mielestäni on ihanaa saada laittaa se nyt oman lapseni ensivuoteeseen. Äitiyspakkauksessahan tuli mukana vuodelaatikkoon sopiva patja ja peitto, joilla päästään hyvin alkuun. Vauvanlakanoita ollaan saatu lahjaksi, ja muutamat olen myös itse ostanut kirppikseltä ja Ikeasta. Pussilakanoita ja aluslakanoita on siis myös riittävästi. Kaksi patjansuojusta/kosteussuojaa (1 ostettu ja 1 äitiyspakkauksessa mukana tullut) meillä on jo mahdollisia "kosteusvaurioita" varten hankittuna.
Haluaisin myös pinnasänkyyn verhotangon, johon sitten ompelisin äidiltäni saamasta turkoosista kankaasta verhot. Täytyy senkin ostamista harkita samalla, kun mennään pinnasänkyä ostamaan. Vauvalle olen hankkinut yhden kapaloliinan ja 2 unipussia nukkumista varten, saas nähä miten uusi tulokas niissä tykkää nukkua. Jossain vaiheessa olisi ehkä hyvä idea hankkia jonkinlainen soittolelu tai mobile vauvan nukuttamista helpottamaan.

Ostin jo raskauden alkuvaiheessa Emmaljungan kantokopan eräältä fb-kirppikseltä. Se oli ollut edellisellä omistajalla vain vähällä käytöllä ja on mielestäni ihan uuden veroinen. Päätettiin, että ostetaan se vaikka ei vielä tiedetty millaiset vaunut ostetaan ja, että tulisiko kantokoppa sopimaan niihin. Aateltiin, että vaikka kantokoppa ei olisi tuleviin vaunuihin sopiva, voisi sitä käyttää kotona ensisänkynä, matkasänkynä tai vaikka vauvan nukuttamiseen parvekkeella. Nyt ollaan R:n kanssa mietitty, että tuo koppahan voisi olla juuri meille sopiva ratkaisu vauvan nukuttamamiseen parvekkeella, sillä vaunuja me tulemme varmasti säilyttämään kerrostalon ulkovälinevarastossa eikä meillä ole tarkoituksena ostaa erillisiä parvekevaunuja. Aateltiin vaan ostaa parvekkeelle sellainen säilytyspenkki/laatikko, jonka päälle päiväsaikaan vaavin voisi sitten kantokopassa laskea unosille.

Kantokoppa

 Vaipanvaihto, ihonhoito ja kylvettäminen:

Vaipanvaihtopiste

Vauvalle on myös hankittu hoitoalusta, joka meinataan sijoittaa pesukoneen päälle. Siinä on sitten hyvä vaihtaa vauvan vaippa, kun vesipiste on ihan vierssä. Eipä meillä tosin kauheesti olisi ollut muullakaan tilaa hoitopisteelle. Meinataan kiinnittää vielä hoitoalusta pesukoneeseen tarranauhalla, jolloin se pysyisi paremmin paikallaa, mutta olisi myös samalla helppo siirtää sivuun pyykätessä jne. Tuo ostamamme hoitoalusta on siis sellainen kovapohjainen pinnasängyn päälle tarkoitettu alusta eli tarvittaessa sen voi myös sijoittaa pinnasängyn päälle. Meillä tosin makkarissa tulee hieman ahdasta ja pinnasängyn olemmekin päättäneet asettaa oman sänkymme päähän, joten tuskinpa hoitoalustan laittaminen pinnasängyn päälle tulee ainakaan tämän hetkisessä asunnossa kyseeseen. Vaipparoskis pitäisi vielä hankkia ja sijoittaa johonkin hoitopisteen läheisyyteen, ettei tarvitse likaisia vaippoja pitkälle raahata. 

Vaipanvaihto- ja ihonhoitotarvikkeita meillä onkin nyt alkuun ihan mukavasti, joten ihan heti ei niiden osalta tarvitse ostoksille lähteä. Meillä on jo 3 kylpypyyhettä, muutamia pyllypyyhkeitä ja kymmenittäin harsoliinoja vauvalle, että kyllä näillä ainakin alkuun päästään. Kylpyammehan me saatiinkin jo lahjaksi ja kylpytuen ostin myös jokin aika sitten kirppikseltä, joten vauvan kylvettämiseenkin on jo kaikki tarvittavat välineet hankittuna. Äitiyspakkauksessa tuli mukana harja, kynsisakset, kylpylämpömittari, kuumemittari, joten niitäkään ei tarvitse enää erikseen ostaa.

 

 

 

Tiny Love: Tiny Hug Carrier

Liikkuminen:

Ollaan myös jo kantoreppu ostettu. Mielestäni se on välttämättömyys, että päästään aamulla helposti koiran kanssa ulos. Vauvan voi sitten vaan sujauttaa kantoreppuun aamulla, kun koiran pitää päästä ulos, eikä tarvitse vaunuja sitä varten raahata mukaan.  Vaunujen kanssa voi sitten tehdä pidemmät lenkit. Meidän pitää myös aluksi totuttaa koiramme vaunuihin ja sekin voi viedä hetken aikaa, että vaunujen kanssa ulkoilu onnistuu ongelmitta. Onneksi R pitää kesälomaa kuukauden verran heinäkuussa ja sitten siihen heti perään isyyslomaa 3 viikkoa, että silloin voidaan yhdessä opettaa koiraa kulkemaan vaunujen kanssa. Ja on muutenkin kiva, että pystytään aluksi hoitamaan vauvaa  yhdessä kotona ja totutella yöheräämisiin jne. Erilaisista kantorepuista olen tietoa hankkinut ja arvosteluita lukenut jo alkuraskaudesta lähtien. Mietin kovasti aluksi Manducaa, koska se on saanut niin hyvät arvostelut monen lähteen mukaan. Me sitten kuitenkin lopulta päädyttiin kumminkin tällaiseen hieman vieraampaan vaihtoehtoon. Valitsimme siis Tiny Loven Tiny Hug carrier -kantorepun, joka mielestämme vaikutti hinta-laatusuhteeltaan oikein hyvältä vaihtoehdolta. Kantoreppu oli tarjouksessa 79€ ja saatiin vielä lisäalennusta 10€, kun ostettiin samalla hoitoalusta. Mielestäni tämä oli oikeen käypähinta, ja tuote vaikutti oikeen tukevalta ja laadukkaalta. Siksi sitten unohdin Manducat ja Baby Björnit, joiden hinta mielstäni osaksi koostuu merkistä. Ei sillä, että ne eivät olisi varmasti laadukkaita tuotteita, mutta mä päätin luottaa nyt tähän Tiny Hug carrieriin. Pitää sitten tulla tänne kertomaan lisää, kun kantoreppu on saatu käyttöön ja siitä on meillä enemmän käyttökokemuksia. Oikeestaanhan meillä on nyt sitten kaksi kantoreppua, kun sain baby showerien yhteydessä mummiltani myös yhden. Tää toinen, mummilta saatu, on oikeestaan kyllä vaan rintareppu ja Emma-merkkinen sellainen. Täytynee sitäkin sitten testata, kun vauva on syntynyt. Ensin on vaan löydettävä jostain siihen käyttöohjeet, sillä se on käytettynä ostettu, eikä siinä tullut ohjeita mukana.

Brio Happy -yhdistelmävaunut, väri: deep ocean

Brio Primo -turvakaukalo + telakka

Yhdistelmävaunutkin on jo ostettu tai oikeestaan varattu, sillä ne ovat vielä liikkeessä säilytyksessä. Me päädyttiin Brio Happy -yhdistelmävaunuihin, sillä ne vaikuttivat juuri sopivilta meidän käyttöön. Valitsimme vaunu- ja ratasosan petroolin värisenä (virallinen väri: deep ocean ) pienen jahkailun jälkeen. Alunperin olin ajatellut, että musta voisi olla hyvä ja ajaton väri vaunuissa, mutta sitten ihastuin tohon petrooliin ja R myös. Onhan se kiva, että nyt meillä on sitten hieman värikkäämmät vaunut eikä välttämättä ihan jokaisella vastaan tulevalla ole samanvärisiä.

Ostettiin samalla myös samaan sarjaan kuuluva Brion hoitolaukku, tämäkin myös petroolin värisenä. Samaan syssyyn ostettiin myös Brio Primo-turvakaukalo + telakka. Turvakaukalon osalta mennään myös samoissa väreissä, siihenkin valitsimme petroolin väriksi (virallinen väri: ocean green). Ostettiin myös adapteri, jolla turvakaukalon saa kiinni vaunurunkoon. Tämä on mielestäni tosi kätevä ratkaisu esim. lyhyitä kauppareissuja ja kyläilyjä varten. Pidemmillä kävelylenkeillä vaavi saa kyllä vaunukopassa köllötellä, kun se on vauvan selälle pidemmän päälle parempi.

Syöminen: 

Tissit...ON! No ei vaiskaan, mutta jos imetys vaan on mahdollista, niin siihen pyrin pääsääntöisesti. Jokaisen äidin oma rintamaito on parasta ravintoa omalle vauvalle ja sitä haluan omalle lapselleni tietenkin antaa, jos imetys vain onnistuu ja maitoa tulee. Jos jostain syystä näin ei käy, niin sitten tietenkin äidinmaidon korvikkeella mennään. Turha siitä imetyksestä on ottaa kauheita paineita, vaan  sillä mennään mihin pystytään. Tällaisia ajatuksia mulla on nyt tällä hetkellä imetyksestä, mutta saas nähä muuttuuko mun mielipide, kun imetys on ajankohtaisempaa. Tuttipulloja me ollaan saatu muutamia lahjaksi ja niitä sitten käytemme tarpeen mukaan. Luultavasti ostetaan rintapumppu, jotta voidaan välillä pumpataan maitoa talteen ja syöttää vauvaa tuttipullosta. Silloin isäkin saa välillä osallistua vauvan ruokintaan ja mäkin voin joskus jossain käydä itekseen. Voihan sitä korvikettakin tietenkin väliaikaisesti antaa niissä tilanteissa, mutta voihan olla ettei vauva sitä suostu syömään ja ryhtyy lakkoon, kun on liian erilaista ruokaa tarjolla. Rintapumpun hankintaa olen nyt pohdiskellut pitkään ja miettinyt, että kannattaako sellainen ostaa jo etukäteen, ja pitäisikö ostaa sellainen sähköisenä vai käsikäyttöisenä. Noiden sähköisten hinnat tosin huitelee tosi korkealla, joten luultavasti me ostetaan vaan käsikäyttöinen versio. Viime perhevalmennuksessa, joka käsitteli imetystä, terveydenhoitajat kertoivat, että tarvittaessa neuvolan kauttakin voi saada sähköisen pumpun lainaan, mikä mielestäni kuulosti hyvältä. Jos nyt sitten sattuisi, että tuottaisin maitoa kuin lypsylehmä, niin voisin siinä tapauksessa harkita sähköisen rintapumpun lainaamista. Maidonkerääjien ja rintakumien ostoa vielä harkitsen, koska en tiedä ovatko ne alkuun ihan välttämättömiä ja saahan niitä sitten kaupasta haettua, jos tarvii. Syöttötuolia ja ruokailuvälineitä sun muita ei olla vielä vauvalle hankittu, mutta olen sitä mieltä, että niitä kerkee sitten hankkia myöhemminkin. Eihän vauva niitä tule ensimmäisinä kuukaksina kuitenkaan käyttämään. Harsoliinoja, ruoka- ja kuolalappuja meillä on ruokailujakin ajatellen ihan mukavasti. Imetystyynykin voisi olla hyvä hommata, mutta senkin kanssa olen vaan ämpyillyt. Itselläni on sellainen vartalotyyny, jonka ostin raskauden aikaista nukkumista ajatellen, ja mietinkin, jos siitä vaikka olisi hyötyä myös imetyshetkiin. Pitää kokeilla, ja niinkun tässä olen monen hankinnan kohdalla jo maininnut, voihan sen, tässä tapauksessa imetystyynyn, ostaa jälkikäteen, sillä onhan ne kaupat auki vielä lapsen synnyttyäkin.

Viihtyminen: 

leikkimatto

Leluja (helistimiä, puruleluja, uniriepuja, pehmoleluja, palloja, kangaskirjoja ja pari muuta satukirjaa) vauva on jo saanut lahjaksi ja muutaman lelun olen myös itse ostanut. Niitä en meinaa enää yhtään ainakaan itse ostaa, sillä luultavasti niitä tulee vielä lahjaksi lisää vauvan synnyttyäkin. Ja eipä se vauva ihan pienenä vielä hirveesti leluja tarvitse, kun se suurimmaksi osaksi vaan nukkuu, kakkaa ja syö oikeestaan. Viihdyttävintä varmaan on vaan, että vauva saa seurailla ihmisten kasvoja, ja etenkin äipäin ja isin. Tutteja on saatu lahjaksi varmaankin kymmenkunta ja tuttipidikkeitäkin pari kappaletta, että niitäkin on riittävästi. Ja voihan olla, että vauva ei ees tuttia kelpuuta. Leikkimattokin ostettiin viime perjantaina, kun sellanen löytyi Lastentarvike-kaupasta alehintaan. Olen kuullut niin monelta taholta, että leikkimatto on hyvä hankinta, sillä moni vauva niissä viihtyy. Niinpä päätin nyt sitten jo ennen vauvan syntymää sellaisen hankkia, kun hyvä tarjous tuli vastaan. Ostamamme leikkimatto ei siis ollut hinnalla pilattu, niinkuin mielestäni suurin osa noista leikkimatoista on. Kauheita summia niihin saa uppoomaan, jos vaan haluaa. Me ostettiin Tiny Love 3in1 Cozy leikkimatto, joka mielestäni on ihan käypäpeli; simppeli, värikäs ja pienikokoinen, nin se mahtuu myös hyvin tänne meidän pieneen asuntoon. Turvakaukaloon ostinkin silloin Lapsimessuilta sen pöllölelun, ja rattaisiin täytyy varmaan ostaa myöhemmin myös joku vastaava, vauvaa viihdyttämään. Sitteriä meillä ei vielä ole ja sen hankinta varmaan muutenkin jää vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Sitterivaihtoehtoja täytyy siis vielä käydä läpi sitten joskus myöhemmin.

Tällaisia vauvantarvikkeita me ollaan tähän mennessä hankittu ja luulen, että näillä päästään ainakin hyvin alkuun. Kaikki tavarat ovat oikeastaan vielä kaapeissa säilytyksessä ja odottamassa käyttöönottoa, mutta kohtahan niitä voisi jo ottaa esille ja "sisustaa" asunto valmiiksi vauvaa varten. Huomenna tulee täyteen 34 raskausviikkoa eli laskettuun aikaan on enään 6 viikkoa. Olisi siis varmaankin syytä tehdä viimeisimmät hankinnat, kohta puolin, jos niiden halutaan olevan valmiina vauvan synnyttyä. Koskaan ei voi tietää milloin se meidän Pikku Papu meinaa tänne maailmaan putkahtaa, joten on hyvä, että kaikki välttämättömät hankinnat on jo tehty. Itse saan ainakin siitä mielenrauhan, kun tiedän, että suurin osa tärkeimmistä hankinnoista on jo tehty. Mun myös pitäisi varmaan kohta alkaa miettiä, mitä sinne sairaalakassiin kannattaisi pakata mukaan. Siitä voisinkin tehdä oman postauksen tässä lähitulevaisuudessa, kun olen hieman kartottanut tilannetta, mitä sinne sairaalaan olisi hyvä ottaa mukaan. Jos jollekkin teistä lukijoista tulee mieleen tarvikkeita, joita sairaalaan kannattaisi ehdottomasti ottaa mukaan, niin ideoita otetaan mieluusti vastaan!

Onko teillä mitään hyviä vinkkejä pinnasänky-ostoksille?

Mitäs olette mieltä, kannattaisiko rintapumppu hankkia jo ennen vauvan syntymää?

Oletteko kokeneet sitterin käytännölliseksi kapineeksi? Millainen sitteri kannattaisi ostaa?

Baby Shower

Ystäväni ja siskoni olivat järjestäneet mulle yllätys baby shower -juhlat, jotka ei ihan yllätyksenä kumminkaan tulleet, koska pientä aavistusta mulla oli asiasta ollut jo aikaisemmin. Mut oli kutsuttu sinä päivänä kummitytön synttäreitä viettämään ja ystäväni, jonka luona juhlat järjestettiin oli sanonut, että voin ottaa siskonikin mukaan juhliin, kun kerta nyt on Suomessa käymässä. No siinä sitten laitoin itseäni valmiiksi juhliin ja siskoni lähti päivällä vielä "ystäväänsä näkemään"(eli avustamaan juhlien järkkäyksessä). Huomasin, että äidillänikin oli aamupäivällä kauhea hinku vielä mennä ostamaan jotain tulevalle vauvalle ja käytiinkin yhdessä vielä kaupassa kiertelemässä. Ja huomasin myös, että äitini ja siskoni kuiskivat vähän väliä, joten aikaisemmat arvailuni alkoivat selvitä. Aloin yhä enemmän miettimään, joskos juhlat ovatkin järkätty mua ja pikku jäbää varten. Koko aamupäivän asia hymyilytti mua! Jossain vaiheessa laitoinkin R:lle viestiä, että voi olla, että tänään onkin vauvajuhlat tiedossa, että kaikki ainakin käyttäytyvät tosi salaperäisesti.

Juhlien ajanvietettä

Sitten klo 16 tienoilla lähdettiin "synttärijuhliin" ja äitini lähti meitä kuskaamaan sinne. Matkalla haettiin myös mummi kyytiin, koska olivat kuulemma menossa äitini kanssa kaupoille. Kun ajettiin ystäväni pihaan asia selvisi; ei pihassa ollut yhtään autoa, joten mieleen tuli, että tuskimpa on kyseessä 30 vieraan synttärijuhlista. Mietin, että "Iik, on nää varmaan nyt sitten  mulle ja masuasukille järkätyt yllätysjuhlat!" Käveltiin sisään ja mummi käveli perässä, ja mua alkoi jo vähän naurattaa. Ovelle tuli vastaan "synttärisankari" puettuna juhlamekkoon ja sitten, kun kävelin keittiöön, niin siellähän ne rakkaat ystäväni seisoivat sinisen teemaisessa koristuksessa. YLLÄTYS! Sitten mulle annettiin kruunu päähän, mum to be -nauha olalle ja kilisteltiin juhlamaljat! Vaikka mulla olikin pientä haisua näistä juhlista, niin en kyllä osannut odottaa mitään näin hienoa! Ja tällaisena minunlaisena tosi uteliaana kaverina, tää salapoliisileikki oli myös itse osa jännitystä!

Tytöt olivat nähneet tosi paljon vaivaa; oli PALJON kaikkea hyvää tarjolla ja IHANAT koristukset! Oli ihana sininen kakku, sinisiä makaroneja, rocky road -suklaata, karkkia, suklaapäällysteisiä mansikoita, domino-tikkareita jne. Suolaisista tarjoiluista ei näköjään ole kuvaa otettu, mutta tarjolla oli myös esimerkiksi jauhelihapiirakkaa ja salaattia. Ohjelmassa oli syömisen lisäksi vaavin syntymäpäivän, -painon ja -pituuden arvaus -peli, super hienossa ihoasussa oleilua, pinata, piltin maistelua, tähtää siittiö kohtuun -peli (aasin häntä -pelin tyyliin) ja lahjojen availua.

Tuleva täti ja joku hyypiö violetissa ihoasussa

Ihoasussa näytin todella hemaisevalta, sillä se toi esille jokaisen ihomuhkuran, mutta raskausmasua se kyllä korosti ihanasti! Onhan tota mahaa tossa hieman näiden viikkojen aikana tullutkin! Oli hauskaa nähdä millaisia syntymäarvioita muilta tuli. Kalenteriin merkatut syntymäpäivät sijoittuivat suurin osa lasketun ajan jälkeen eli veikauksena oli, että raskaus menisi himan yliaijalle. Yksi veikkaus oli 5 päivää ennen laskettua aikaa ja tässä veikkauksessa myös vaavin koko oli kohdillaan, 4200g. Eli aika isona Pikku Pampersin epäillään syntyvän ja myös siskoni tekemä painoarvio oli huikeat 4500g neljän päivän yliaikaisuudella. Muiden painoarviot olivat hieman mieleisemmät, sillä ne huitelivat siinä 3600g molemmin puolin. Mähän sen vauvan joudun puskemaan ulos, joten tommonen reilu 3 kilonen vaavi kuulostais hieman paremmalta, mutta saas nähä!
Pituus arviot olivat 51 cm ja 52 cm, jotka voi mielestäni hyvinkin pitää paikkansa. Oma syntymäpäivä-veikkakseni on perjantai 8.7 eli muutama päivä lasketun ajan jälkeen. Paino- ja pituusarvioksi voisin heittää: 3850g ja 51 cm. Pitää vielä pyytää R:ää laittamaan oma arvionsa tohon kalenteriin ja sit voisin vaikka vielä pyytää tulevia isovanhempia, setää ja enoa heittämään oman veikkauksensa. Pitää keksiä joku pikku ylläri oikein syntymäpäivän arvanneelle ja sitten vaikka toinen sille, joka on arvannut painon ja pituuden lähimmäksi totuutta. Painoarviota saadaan oikeastikkin tietää tossa kolmen viikon kuluttua, kun on viimeinen raskauden aikainen lääkärikäynti tiedossa.

Tähtää siittiö kohtuun -pelin ideana oli, että jokainen koittaa silmät kiinni asettaa siittiön munasoluun. Jokainen sai kirjoittaa vauvan nimiä oman siittiönsä taakse. Se, jonka siittiö osui munasoluun sai tietää, oliko nimi osunut oikeaan! Siittiön taakse sai kirjoittaa montakin nimeä, mutta siinä tapauksessa ei olisi saanut suoraa vastausta siihen, mikä vaavin nimeksi tulee, sillä mun piti vaan vastata, että kyllä tai ei. Yksi siittiö osui munasoluun, mutta nämä nimet eivät osuneet oikeaan. Läheltä kyllä liippasi ;D Nimiarvaukset olivat Osama bin Laden, Barack Obama ja Cheek. Muita nimiarvauksia oli: Veeti, Mikko, Brynolf, Kieran, Jasper, Kasper, Teemu, Akseli, Eetu, Eemeli ja Emil. Muuta en sano kuin, että ihan hyviä veikkauksia oli, mutta nimi selviää sitten vasta kastajaisissa.

Pinata oli myös tosi hauska, mutta ei sitä meinannut millään saada rikki. Pinata oli sellainen vaalenapunainen hevonen, jolle oltiin kiinnitetty viikset ja pippeli kertomaan, että kyseessä on poika. Sain pinatan moneen kertaan tippumaan, muttaen hajoamaan. Paitsi vasta sitten, kun olin sitä vähän maassa potkinut ja lopulta repinyt kahtia. Heh! Piltin maistelutkin sujui multa ihan hyvin, sillä tiesin melkeen kaikkien hedelmäpilttien ainesosat maistamalla, mutta sitten nuo ruokaisammat piltit...Yäk! Ne ei olleet kovin maukkaita. Tais olla maisteltavana ainakin jauheliha&spaketti muistaakseni.
 
 Lahjoja tuli tosi paljon! Vauvanvaatteita (bodeja, yökkäreitä, kokopukuja, housuja, uimapuku, paitoja, pipoja, olkihattu, tumppuja ja sukkia), kantoreppu, kuola- ja ruokalappuja, harsoliinoja, uniriepuja, nalle, ääntelevä puhelin, helistimiä, pallo, puruleluja, tutteja, tutinpidikkeitä, tuttipulloja, talkkia, puhdistuspyyhkeitä, vaippoja, suklaata, aurinkolasit, adidaksen pikku popot, nukutussatukirja, tiikeriasu, belly kit, pyyhkeitä, kylpyamme, peitto, öljyjä (mahan ja muiden paikkojen rasvaukseen). Siskoni oli kasannut myös ihanaan ruskeeseen laukkuun, muutamia hemmottelutuotteita vain mulle! Laukussa oli kasvonaamioita, silmälaput, rasvaa, suihkusaippuaa, kuorintavoidetta, pitsialushousuja ja tuoksukynttilän.

Lahjat

Oli tosi kivat juhlat ja kotiinkin lähdettiin vasta puolenyön jälkeen. Kiitos ihanille ja rakkaille ystävilleni ja siskolleni! Olen tosi otettu ja liikuttunut siitä, että he järkkäsivät mulle tällaiset ikimuistoiset juhlat! Pakko sanoa vielä, että mulla on kyl maailman parhaat ystävät ja pikkusisko! <3 Oli myös tosi kivaa, että mun äiti ja mummi tulivat myös juhliin! Ja kiitokset vielä kaikille osallistumisesta ja lahjoista! Pikku Pampers sai myös osallistua tuolta omasta pikku yksiöstään käsin ensimmäisiin omiin juhliinsa. Ja kyllä se meidän pikkuinen ainakin tosi tyytyväiseltä vaikutti, ja pääsee sitten synnyttyään nauttimaan näistä kaikista ihanista lahjoista, joita saatiin! Ja mikä parasta, nauttimaan näiden ihanien ihmisten seurasta, joita meidän elämään on suotu paljon! (Oho, tuli tällänen tunteikas avautuminen vielä kirjoitettua tähän loppuun).

 Mites, onko sulle järkätty baby showereita? 

Millaiset juhlat olivat ja tuliko ne täytenä yllätyksenä? 

raskausviikot 32-34

Huomenna, keskiviikkona, tulee täyteen 33 raskausviikkoa ja alkaa taas uusi viikko 34. Olo on nyt ollut ihan ok, paitsi että olen kärsinyt jonkin aikaa voimakkaasta jalanpohjien ja kämmenien kutinasta. Ja kävinkin viime viikolla labrassa ottamassa verikokeet, jotta nähtäisiin, ettei maksa- ja sappiarvot ole vaan nousseet. Perjantaina sain neuvolasta jo viestiä, että ALAT ja sappihapot on molemmat normaalit, joten kyse on siis varmaankin jostain muusta harmittomammasta.Täytyy nyt rasvata ihoa oikeen tehokkaasti, jos iho olisi vaan tosi kuiva. Ja ehkä antihistamiinikin voisi kutinaan auttaa, täytynee siis tutkia asiaa. Turvotus on myös ollut lähiaikoina mun riesana, viime viikonloppuna mun jalat oli "nonstoppina" turvoksissa. Oli oikeen sellaiset norsun jalat että! Nyt on välillä onneksi näkynyt edes nilkat aamuisin ja silloin kuin olen muistanut lepuuttaa jalkoja ja nostaa ne ylös. Tänään on onneksi neuvola, että voi näistä asioista enemmän keskustella siellä. Muutama päivä on myös ollut jokseenkin tosi tukala olo ja alkaa pikku hiljaa väsyttämään jo tämä raskaana olo. Tuntuu, että väsyy niin helposti ja eipä tuo ihme, kun on noin 11 kiloa enemmän painoa kannettavana. Ja yöt ovat myös tosi levottomia; vessaramppaamiset jatkuu, usein närästää, jalat on turtana, vaavi jumppailee vähän väliä ja missään asennossa ei tunnu hyvältä nukkua. Että tällaista, mutta onneksi laskettuun aikaan ei enää ole kuin noin 7 viikkoa, että eiköhän tämän kestä. Pitää vaan nyt muistaa lepäillä päivisinkin välillä ja hidastaa vähän tahtia. Pesänrakennusvietti mulla on ollu tosta keskiraskaudesta lähtien aika kova ja onkin tullut kokoajan järkkäiltyä kotia, tehtyä tilaa vaavin tavaroille, pestyä ja silitettyä vaatteita jne. Vauvalla alkaakin olemaan jo tosi paljon vaatteita, hoitotavaroita, leluja ja muuta tarpeellista. Vaunutkin haetaan liikkeestä kotiin säilytykseen tässä parin viikon sisään. Pinnasänky on vielä hankkimatta, mutta mun vanhemmat lupasi sen meille lahjaksi ostaa, joten varmaan mennään lähiaikoina myös porukalla sitä ostamaan, ehkäpä Ikeaan. Teen lähiaikoina oman postauksen tänne blogiini jo tehdyistä hankinnoista, ja siitä mitä pitää vielä hankkia.

rv 31+1

Olen nyt myös edistynyt koulutöissä hieman ja opparini alkaakin olemaan viittä vaille valmis. Pari viikkoa sitten tiistaina oli opinnäytetyö-seminaariesitykset ja oma esitykseni meni yllättävän hyvin, vaikka jännitinkin sitä aika lailla. Enää pitäisi hieman korjata kieliasua äidinkielen opettajan antaman palautteen mukaan ja sitten laittaa työ urkundiin, joka tarkastaa, että plagiointia ei ole harrastettu. Tänään olisi siis tarkoitus, että kaikki olisi opparin osalta valmista. Ah ihanaa, saada tuo opparikin vihdoin valmiiksi, sillä siihen onkin jo käytetty rutkasti aikaa ja ajatusta. Toivon vain, että lopullinenkin arvosana vastaisi odotuksiani. 

Kertaan taas nopeasti viime viikkojen tärkeitä tapahtumia. Pari viikkoa sitten torstaina eli helatorstaina rakas siskoni tuli Suomeen ja oli muutenkin tosi kiva loppuviikko ja viikonloppu. Rakas pikkusiskoni asuu nykyään ulkomailla, joten ei niin usein enää pystytä fyysisesti näkemään. Viime näkemästä oli jo yli 4 kuukautta ja ikävä oli ollut kova, joten olin odottanut hänen näkemistään tosi paljon! Vaikka ollaankin paljon skypetelty ja soitettu whatsapp-puheluita ei se siltikään ole ollut ihan sama asia. Oli niin ihanaa päästä rutistamaan siskoa oikeen kunnolla! Viikonloppuna yritin viettää mahdollisimman paljon aikaa siskon kanssa ja muutenkin perheen kesken. Perjantaina mentiin stadiin aluksi lounaalle ja sitten terassille istuskelemaan. Lopuksi käytiin katsomassa Anssi Kelaa, kun se veti keikan tennispalatsin katolla. Sitten mä suuntasinkin jo junalle ja siitä vanhempien luokse lepuuttelemaan, kun sisko lähti vielä kaveriensa kanssa jonnekkin jatkamaan iltaa. Lauantaina piti olla kummityttöni 1-vuotis syntymäpäiväjuhlat, jotka sitten paljastuivatkin mulle järkätyiksi baby showereiksi! Olin kyllä hieman aavistellutkin, että jotain mätää tässä nyt on, kun kaikki ystäväni, siskoni ja äitini olivat käyttäytyneet tosi omituisesti. En siltikään voinut olla täysin varma onko kyseessä kummitytön synttärikemut vai mikä on tilanne, joten perjantaina kävin ostamassa synttärilahjan valmiiksi. Olin kyllä niin otettu, kun mulle oli tällaiset tosi ihanat baby showerit järkätty! Mulla on kyllä maailman parhaat ystävät ja sisko! <3 Teen lähipäivinä oman postaukset näistä juhlista, joten yksityiskohtaisempaa tietoa niistä tulossa vielä tällä viikolla!

Viime viikko meni koulujuttuja tehden ja väsymyksessä.Edellisen viikonlopun menot vei täysin voimat ja maanantai ja tiistai menikin palautuessa. Keskiviikkona meillä oli toka kerta perhevalmennusta, se oli tällä kertaan PÄKSissä. Tällä kertaa synnytyssairaala esiintyi ja tosi paljon oli porukkaa paikalla. Luentosalissa kätilöt kertoivat sairaalan toimintapolitiikkaa; milloin sairaalaan pitää tulla, millaisia huoneita sairaalassa on, millaisia kivulievitys mahdollisuuksia on, mitä tapahtuu vauvan syntymän jälkeen ja ketkä voivat vierailla sairaalassa katsomassa pienokaista. Oli tosi kiva saada vähän enmmän tietoa synnytyssairaalan käytännöistä, mutta jotenkin itseä alkoi kyllä aika lailla jännittämään. Tuli vaan mieleen siinä istuskellessa, että eihän tässä enää ole kauaa itse synnytykseen ja, että pitäisi jotenkin koittaa alkaa siihen jo valmistautumaan. Tai eipä siihen kai kauheesti voi valmistaustua, mutta jotenkin ainakin voisi koittaa henkisesti rohkaistua. Eka perhevalmennus oli oikeestaan parisuhdeasiaa, joka ehkä oli hieman pitkäveteistä. Se varmasti osittain johtui mun ja R:n väsymyksestä, sillä käytiinhän siellä ihan järkeviä pointteja läpi lapsen tulon aiheuttamista muutoksista parisuhteeseen. Tänään meillä on myös perhevalmennusta ja ylihuomenna myös. Tämän päivän aiheena on imetys ja elämä synnytyksen jälkeen, joten luultavasti ihan tärkeää ja mielenkiintoista kuunneltavaa tiedossa.

BR-palloleikkikehä ja BR- 100 palloa

Viime sunnuntaina muuten nyt sitten oli ne mun kummitytön oikeet 1-vuotissynttärijuhlat. Oi, että sekin pikku höpönassu on kasvanut niin nopeasti! On ollut ihanaa seurata hänen kasvuaan vierestä ja saada toimia kummin roolissa. Juhlissa oli paljon porukkaa ja pikkuinen sai valtavan kasan lahjoja. Mulla pään vaivaa oli aiheuttanut synttärilahjan löytäminen, kun tuntui, että kaikkea on jo tulossa lahjaksi tai sitten sellaisia on jo entuudestaan. Onneksi lopulta löysin tosi kivan lahjan, nimittäin pienikokoisen pallomeren BR-lelusta. Palloleikkikehä ja pallot myytiin erikseen. Ostin palloja 100 kpl, mutta juhlissa huomattiin että kehään olisi kyllä mahtunut paljon enemmänkin palloja, mutta saahan niitä sitten ostettua lisää jälkikäteen jos haluaa. Myöhemmin myös huomasin, että moni kauppa myi noita palloja paljon halvemmalla, kuten esim. tokmanni ja biltema. Tämä vinkkinä, jos pallomeren haluaa lapselleen tai vaikka jollekkin muulle lahjaksi ostaa. Kummityttö jaksoi pirteenä viihdyttää vieraita ja onneksi vieraana oli myös yksi vauvakaverikin, jonka kanssa oli kiva leikkiä. Koko päivä vierähti synttäreillä ja sitten hainkin Lalli-koiramme porukoiltani hoidosta ja suuntasin takaisin kotiin Lahteen!

Nyt pitääkin lopetella, kun pitää lähteä neuvolaan. Tänää R tulee myös paikalle, koska ollaan sovittu tälle kerralle se isyyden tunnustaminen. Tulen myöhemmin kertomaan neuvolakuulumisia!

Äitiyspakkaus 2016

Äitiyspakkaus 2016

No niin, se on sitten saapunut tähänkin huusholliin, äityspakkaus siis! Se saapui meille jo pari viikkoa sitten, mutta en koulujuttujen takia ole ehtinyt aikasemmin tänne postausta siitä tekemään.

Silloin maaliskuussa, kun Kela julkaisi uuden äitiyspakkauksen (tai oikeestaan pakkaushan vuoti someen jo muutamaa päivää julkistamista aikasemmin), ensi reaktioni oli, "että tääkö se nyt sitten on ja että onpas erikoinen valinta aikaisempiin vuosiin verrattuna." Mutta hetken pakkauksen sisältöön paneuduttuani, aloin pitää siitä tosi paljon! Yleisilmeeltään se on todella värikäs ja hieno kokonaisuus. Osa kuoseista ja väreistä on mielestäni ehkä hieman poikamaisia, mutta kyllä pakkauksen kaikki vaatteet sopii vallanmainiosti myös tyttövauvalle. Ja voihan niitä sitten yhdistellä omiin vaatteisiin ja sillä tapaa tuoda tyttömäisyyttä asukokonaisuuksiin.

kuva: Kela

Meille kun on lupailtu poikaa, niin tietenkin tällainen hieman poikamaisempi pakkaus ei meitä yhtään haittaa. Ja päätinkin, että haluan ehdottomasti mielummin tämän uuden pakkauksen ja siksi en heti raskaustodistuksen saatuani laittanutkaan hakemusta vetämään. Halusin pelata varman päälle, että saan tämän uuden pakkauksen. Ja on se sitten kiva, jos poitsulle haluaa säästää jotain pakkauksen tuotteita, että ne ovat sitten hänen syntymävuotensa pakkauksesta.

Kun äitiyspakkauksesta tuli ilmoitus, että se on noudettavissa, lähdettiin sitä hetimmiten hakemaan. Osittain hieman naurattaakin se, kuinka paljon tota pakkausta oon oottanut. Aluksi  R:n kanssa yhdessä käytiin läpi pakkausta, mutta R oli jo kymmenessä minuutissa saanut tarpeekseen penkomisesta ja menikin koneelle pelaamaan, ja itse istuin pari tuntia laatikon ääressä ja ihailin tuotteita. Ja joo, jos ei vielä ole tullut selväksi, niin kyllä, vauvanvaatteet on yksi mun heikkouksista. Ne on vaan niin älyttömän söpöjä! Miten kaikesta saadaankin niin suloista, kun ne vaan pistetään pienempään kokoon. Mä voisinkin listata mun mielestäni 10 parasta tuotetta tässä äitiyspakkauksessa.

tuotekuvat: Kela

Mun lista menis näin:

1. makuupussi
2. punaset puolipotkarit
3. pastelli sävyinen pussilakana metsäneläimet-kuosilla
4. pöllökuvioiset potkuhousut
5. pupu-uniriepu
6. toppapuku pupukuosilla
7. raidalliset puolipotkarit (mintunvihreä-valkoinen)
8. turkoosit potkuhousut sammakkokuosilla
9. vuodelaatikko
10. sini-harmaa potkupuku

Tämän vuoden äitiyspakkauksen makuupussi on mielestäni ihan ylisöpö ja siksi sen valitsinkin top10-listani ykköstuotteeksi! Siinä on niin ihanat värit ja kuviointi. Muutenkin makuupussi on mielestäni yksi äitiyspakkauksen tärkeimmistä tuotteista. Makuupussi tulee sopimaan tosi hyvin meidän petroolin värisiin yhdistelmävaunuihin.

Sitten toiseen pakkauksen tärkeimpään tuotteeseen eli toppapukuun. Sen valitsin listani 6. tuotteeksi. Toppapuvun kuviointi on mielestäni mainio, mutta väri hieman pliisu. Toisaalta väri on ainakin tosi neutraali, että sopii varmasti joka perheeseen. Toppapuvusta saa kätevästi makuupussi mallisen haaroissa olevan vetoketjun avulla. Tämä ominaisuus oli jo viime vuodenkin äitiyspakkauksen toppapuvussa, ja on mielestäni todella hyvä ja käytännöllinen. Makuupussi-malliseen haalariin saa kätevästi pienen vauvan sujautettua ja vauvan kasvaessa voi siirtyä haaralliseen malliin. 

Tuo uusi lelu/uniriepu on myös tosi kiva lisä pakkaukseen, mutta itse odotin enemmän jonkinlaista motoriikkalelua, kun sain tietää, että pakettiin lisätään jokin lelu vauvalle. On kuitenkin kiva, että pakkauksessa on nyt myös ensilelu vauvalle ja onhan tuo ruskea pupujussi aika suloinen kaveri. Lakanat ovat ihanan väriset ja lapsekkaat, siksi ne valitsinkin listani 3.tuotteeksi. Ne on kiva sitten pistää pikkuisen vuodetta koristamaan.

Tämän vuoden äitiyspakkauksen vaatteiden värit ovat pääosin sinisiä, mutta mielestäni todella raikkaan näköisiä. Pakkauksessahan on kuitenkin aina koitettu keskittyä vaatteiden ja tavaroiden laatuun, ja värit ja kuosit ovat tulleet vasta toissijaisena valintakriteerinä. Suuri hatunnosto Kelalle, että ovat lisänneet väriä pakkaukseen, sillä sitä onkin kaivattu ja esimerkiksi tähän pakkaukseen lisätty punainen väri sopii hyvin sekä tytölle, että pojalle. Tietenkin joidenkin makuun punainen voi olla hieman liian räväkkä, mutta mielestäni kyllä sitä väriäkin elämässä saa olla! Esimerkiksi nuo pakkauksen pienet punaiset housut ovat mielestäni yksi parhaimmista tuotteista! Ja niiden kangas on uskomattoman pehmeä, ja vielä ekan pesunkin jälkeen. Listallani nämä housut siis päätyivät tämän takia toiselle sijalle ja oon vähän suunnittellut niitä osaksi vaavin kotiintuloasua, sellasen talo-kuvioisen bodyn kaveriksi.

Pöllö- ja sammakkokuvioiset potkuhousut

Suurin osa pakkauksen vaatteista on aika isoja, mutta parempi niin, että ne saadaan jokaisessa taloudessa ainakin jossain vaiheessa käyttöön, etteivät vaatteet tyyliin ole joillekkin vauvoille jo valmiiksi pieniä. Pöllö- ja sammakkokuvioiset potkarit ovat mielestäni molemmat ihanan värikkäitä ja leikkisiä, ja sellaisiahan vauvanvaatteiden kuuluukin olla! Mintunvihreä-valko raidalliset puolipotkarit miellyttävät myös silmääni, ehkä niissä juuri tuo väriyhdistelmä on avainsana. Ne ovat jotenkin tosi freesin näköiset.

Pakkauksen vuodelaatikko päätyi myös top10-listalleni, koska on se mielestäni aina ollut tärkeä osa äitiyspakkausta. Se toimii mielestäni vallanmainiosti vauvan ensisänkynä. Me aijotaan hommata pinnasänky jo ennen vauvan syntymää, mutta vauva saa silti aluksi nukkua vuodelaatikossa, sillä pinnasänky on mielestäni aivan liian suuri pienelle vastasyntyneelle ja vauvahan melkeen hukkuu sinne. Vuodelaatikko kuitenkin varmaan sijoitetaan pinnasängyn sisälle turvaan, että koiramme ei missään tapauksessa pysty sitä tiputtamaan edes vahingossa alas. Pesin jo äitiyspakkauksen vaatteet, paitsi en makuupussia enkä toppahaalaria, jotka aijonkin pestä vasta kun ne ovat ensimmäisen kerran likaantuneet. Vaatteet pysyivät mielestäni ekan pesun jälkeenkin vielä tosi hyvässä ryhdissä, mutta peitto hieman nukkaantui jo tässä ekassa pesussa. Tällaisia mietteitä äitiyspakkaus 2016 herätti mussa ja pakko vielä korostaa sitä, että täällä Suomessa me ollaan kyllä ainutlaatuisessa asemassa, kun saadaan tällainen äitiysavustus. Ja olen varma, että äitiyspakkaus koetaan monessa perheessä todella hyödyllisenä avustuksena, kun perheenlisäystä on tiedossa. Pakkauksessa on niin paljon hyödyllistä tavaraa ja vaatetta!

Olisi kiva kuulla teidän muidenkin mielipiteitä:
Eli mitäs mieltä oot tästä 2016 vuoden äitiyspakkauksesta? 
Pidätkö väreistä, kuoseista ja laadusta? Mikä on sun lempparituote tässä pakkauksessa?
Onko sulla itsellä jo käyttökokemuksia näistä tuotteista?

Isyyspakkaus

Tossa muutama viikko sitten R:lle saapui isyyspakkaus ja nyt voisin hieman kertoa siitä enemmän. On pitänyt jo pitkään tehdä postaus tästä, mutta asia on jäänyt muiden kiireiden vuoksi. Idean isyyspakkauksesta sain jo muutama kuukausi sitten, mutta jätin asian aluksi vaan maustumaan mieleen. Mutta noin kuukausi taaksepäin aloin toden teolla miettiä, mitä kaikkea pakkaukseen haluisin laittaa. Ostelin pikku hiljaa pakkaukseen kaikenlaista pientä kivaa. Ja muutama viikko sitten sain pakkauksen valmiiksi.

Oli tarkoitus antaa pakkaus R:lle samalla kun äitiyspakkaus saapuu, mutta sitten en kuitenkaan jaksanut enää odottaa. Ja olinkin R:lle maininnut kertaalleen jostain yllätyksestä tai oikeestaan, että haluisin yllättää hänet jotenkin. No pari viikkoa sitten lauantai-iltana, sanoin R:lle, että haluisitko sä saada yllätyksen ja että mikäs se sun spostiosoite olikaan... Ja sitten lähetin hänelle viestin, jossa oli liitteenä Isyyslautakunnan päätös isyysavustuksesta. R siinä hauska virne naamallaan luki viestiä ja luettuaan sen oli, että mikä juttu tää on ja onko tuolla vaatehuoneessa oikeesti jotain... Mä vaan sanoin: "et on on, niinhän siinä kirjeessä sanotaan!" No sit R meni penkomaan vaatehuonetta se sama vienohymy naamallaan.

Sieltä se isyyspakkaus sitten löyty, vaatehuoneen perältä. Ja sama kysely vaan jatkui: "et mikä tää juttu on?" ja hymy oli herkässä. Sitten R alko käymään pakkauksen sisältöä läpi. Ja näytti olevan tosi innoissaan, mutta samalla myös ihmeissään. Yllätys oli ainakin onnistunut, sillä R sano, että ei olis osannu odottaa tällästä ja oli tosi otettu pakkauksesta. Musta oli vaan niin kivaa seurata vierestä, kun R innoissaan kävi läpi sitä pakkausta. Ilme oli näkemisen arvoinen, kuin pikku lapsella jouluaattona lahjoja avatessa. Olin tosi tyytyväinen siihen millaisen pakkauksen olin saanut aikaan!

Tässä tekemäni isyyspakkauksen sisältö:

 

Virvokkeita ja karkkia:

• 4 olutta
• isä-muki
• perhepizza
• energiajuoma
• tikkari
• 2 piippua
• sisuja

Hoitotarvikkeita ja ajanvietettä:

• Ainu pesuneste 300ml
• Natusan baby -talkki 100g 
• Natusan baby -vauvaöljy 200ml
• Libero newborn 1 (2-5 kg) -vaippapaketti, 28 kpl (+pyykkipoika & kumihanskat)
• Libero sinkkivoide 60 ml
• Libero vauvan vanupuikot 64 kpl
• Cutie baby -tuttipullo
• Libero jätepusseja käytetyille vaipoille, 3 x 15 ps 
• 2 kirjaa isän ja lapsen yhteisiin lukuhetkiin
• Vauva-omistajan opas

Vauvanvaatteita: 

• punaiset housut, koko 60
• sininen t-paita, koko 60
• puna-valko raidallinen pipo, koko: small
• punaiset autokuvioiset tumput
• ruskeat kurahousut, koko 74
• star wars –body & shortsit   
• daddy´s team captain –collegepuku koko 56
• 2 cool kid –kuolalappua
• 6 paria sukkia, koot 13-15 & 16-18 

 KTM-tavaraa:

• 2 tuttia
• tuttipullo
• ruokalappu  

Etukupongit:

• 2 vapaudu vaipanvaihdosta
• romanttinen illallinen
• vapaa ilta
• kahden keskistä aikaa
• kotityövapaa
• rentouttava niskahieronta
• omaa aikaan mopon kanssa 3h

Minkälaisen isyyspakkauksen itse suunnittelisit? 

Jos olet jo suunnitellut ja toteuttanut sellaisen, olisi kiva kuulla enemmän siitä! 
Ja pitikö tuleva isukki yllätyksestä?