Miniloma kahden kesken

Eilen illalla palattiin takaisin kotiin! Viime viikonloppu siis vietettiinkin Mäntyharjulla lomatunnelmissa. Perjantaina lähdettiin jo hyvissä ajoin reissuun; mä nappasin tavarat ja Lallin matkaan, ja menin hakemaan R:n töistä klo 12. Tarkennuksena siis, että eihän me siis ihan kaksistaan oltukkaan reissussa, kun olihan meillä tuo meidän karvainen kaveri mukana. Kun oltiin haettu R, lähettiin suoraa ajelemaan kohti Mäntyharjua ja eihän tästä Lahesta tosin aja sinne, ku jonkun tunnin, joten nopeesti oltiin perilläkin.

Loman syömingit

Oli kyllä tosi kiva ja rentouttava reissu! Grillailtiin, lepäiltiin, ulkoiltiin, käytiin Mäntyharjun kirkonkylällä pyörähtää ja Miekankoskella kahvilla. Uiminen jäi tällä kertaa välistä, sillä ilmat oli niin kylmät, että ei oikeen pulikointi kiinnostanut. Vedenlämpötila oli kuullemma 16 astetta. Miekankosken kahvila oli tosi kiva mummonmökki-tyylinen pikku kahvila ja siellä oli tosi hyvä palvelu. Otettiin kahvit ja munkki kahteen pekkaan. Se oli kyllä parhain munkki, mitä oon ikinä maistanu! Pääsääntöisesti koko viikonloppu tuli syötyä ja lepäiltyä, mutta tälläinen kevennetty lomaohjelma oli tosi jees näin raskauden loppupuolella. Lomaherkkuina meillä oli mm. mokkapaloja, vesimelonia ja Ainon vadelmasuklaajäätelöä. Toi Ainon vadelmasuklaajätski on ihan sika hyvää ja jotenkin tosi koukuttavaa, en yleensä oo kauhee suklaajätskin ystävä, mutta tähän yhdistelmään se sopii täydellisesti.

Miekankosken kahvila

Loma nukuttiin parvisängyssä, joka oli hieman haastavaa, kun sieltä piti aina yöllä kömpiä vessaan kaikkine vaivoineni. Mun ranteet nykyään kipeytyy helposti yön aikana, ja herätessäni ne voi olla tosi kipeet eikä niihin voi ollenkaan tukea ja kämmenien yhteen puristaminen on tuskaa. Nyt pitkän googletuksen jälkeen oon sitten diagnosoinut itselleni rannekanavanoireyhtymän, joka on kai aika yleinen raskausajan vaiva. Nää oireet on pikku hiljaa vaan pahentuneet ja välillä päivälläkään ei oikeen kädet toimi. Toivon vaan, että tää häviää raskauden loputtua, sillä luin myös netistä monia tarinoita siitä, kun näin ei ole tapahtunut, vaan lopulta oireen poistaminen on vaatinut leikkauksen. Tää käsien turvotus, kipeys ja puristusvoiman menetys on kyllä tosi raivostuttavaa. Lueskelin, että jonkinlaiset rannetuet tai lastat voisi vaivaan auttaa. Yöllä ne vois ainakin olla hyvät, nii ei pääse ranteet nii pahoihin asentoihin. Mulla on ensi viikolla neuvola, et pitää varmaan kysyä siellä asiasta. En nyt kuitenkaan viitsi panikoida tästä sen enempää, sillä onneksi synnytys on jo niin lähellä, että kyllä tän kestää hammasta purren, kunhan oire vaan poistuu sen jälkeen. Jostain blogista luin, että apuna voisi kokeilla rullaluisteluun tarkoitettuja rannetukia ja panadolia...eli täytyykin tänään käydä häkkivarastosta etsimässä mun rullaluistelurannetuet ja koittaa nukkua ens yö niiden kanssa. 

Tää juttu lähti taas multa näkäjään hieman sivuraitelle, eli nyt takaisin loman hyviin puoliin...Tommonen viikonlopun pitunenkin miniloma on kyl tosi rentouttava ja oli ihanaa saada vielä rauhassa viettää aikaa kahestaan muuallakin kuin vaan kotona. Mä oon kyl niin onnellinen, että silloin lähemmäs kymmenen vuotta sitten löysin ton R:n, se on oikea kultakimpale. Onhan meilläkin ollu hankalat hetkemme ja välillä on alamäkeäkin, mutta suurimmaksi osaksi ollaan tosi onnellisia yhessä. Ja meillä on niin samanlainen huumorintajukin, että hauskaa on aina, vaikka missä oltais. Ja R:stä tulee varmasti hyvä isä meidän lapselle, sitä en epäile hetkeäkään.

Oli muuten hauska myös huomata tossa viikonloppuna, miten meidän Lalli kyl selkeesti vahtii mua. Kun oltiin lenkillä, se pysähtyi aina odottamaan, jos vähänkin jäin muista jälkeen. Ja kun menin metsäretkellämme laavun huussissa käymään, niin se kuulemman R:n mukaan etsi mua huolissaan siinä huussin ulkopuolella, et mihin oikeen katosin. Ehkä se jotenkin aistii, että oon herkässä tilassa. Saa nähä miten Lalli, sitten meidän vauvelia vahtii vai vahtiiko edes ollenkaan. Tänään aamuyöllä se tuli tohon sängyn viereen oottamaan, et herään ja vähän niiku saattamaan mua vessaan. Ehkä nää mun yölliset vessakäynnit on niin aikataulutettuja, et Lallikin jo osaa odottaa, millon mä herään. Sit se meni vasta takas nukkumaan, kun oli mut vessaan saattanut. Toi Lallin käytös on kyl niin söpöä! Hassua huomata, miten eläimet reakoi tällaisiin juttuihin.

Lalli otti kyllä varmaan kaikista eniten ilon irti tosta meidän lomasta; sillä se oli ihan intoa täynnä ja nautti, kun sai koko ajan vapaana viilettää. Lalli löysi myös uuden koirakaverin, corgin pennun, jonka kanssa se olisi voinu leikkiä vaikka millä mitalla. Ja jotenkin se oli kokoajan nii tohkeissaan ja tärkeenä! 

Tällainen oli siis meidän viikonlopun reissu. Nyt on menossa raskausviikko 36+5 ja enää pari päivää, että alkaa uusi raskausviikko 38 eli muutaman päivän jälkeen vaavi lasketaan syntyessään jo täysiaikaiseksi. Tuun huomenna kirjottelee tänne siitä meidän toissa viikonlopun Ikea-reissusta ja tehdyistä hankinnoista. Niin saan vihdoinkin niistäkin kerrottua, niin kuin lupailin.

Adios amigos, siihen asti!